Perustietoa

Euroopan tulevaisuuskonferenssi on avoin ja osallistava keskustelevan demokratian hanke, jollaista ei ole ennen toteutettu. Sen avulla eurooppalaiset voivat jakaa odotuksiaan ja ajatuksiaan Euroopasta sekä esittää ehdotuksia, jotka koskevat EU:n tulevaa politiikkaa.
Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio sopivat konferenssista yhteisessä julistuksessa, joka allekirjoitettiin 10. maaliskuuta 2021 Brysselissä. Näiden kolmen toimielimen johtajat toimivat konferenssin yhteispuheenjohtajina. Toimielimet ovat sitoutuneet kuuntelemaan eurooppalaisia ja ryhtymään nopeasti toimiin esitettyjen suositusten pohjalta oman toimivaltansa puitteissa. Konferenssin on määrä tehdä päätelmänsä kevääseen 2022 mennessä.
Konferenssin työtä valvoo yhteispuheenjohtajien puolesta johtokunta. Siinä on edustajia kaikista kolmesta toimielimestä. Edustajat ovat keskenään tasavertaisia. Kokouksia johtavat yhteispuheenjohtajat. Kaikkiin johtokunnan kokouksiin osallistuu tarkkailijoina COSAC-elimen edustajia EU:n kansallisista parlamenteista. Tarkkailijoiksi pyydetään myös Euroopan alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustajia sekä työmarkkinaosapuolia.

Konferenssi käynnistettiin virallisesti Strasbourgissa 9. toukokuuta 2021. Avajaistilaisuus pidettiin Euroopan parlamentissa sen jälkeen, kun johtokunta oli hyväksynyt konferenssin työjärjestyksen. Konferenssin monikielinen digitaalinen alusta avattiin jo 19. huhtikuuta.
Kansalaiset voivat esittää siellä ehdotuksia, jakaa ajatuksiaan ja keskustella EU:n 24 virallisella kielellä. Ehdotuksia kerätään, analysoidaan ja seurataan konferenssin aikana. Alustalle kerätään myös tietoa yksityishenkilöiden, järjestöjen sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten järjestämistä tapahtumista. Tärkeimpiä ideoita ja suosituksia käsitellään konferenssin kahdessa muussa osassa eli eurooppalaisissa kansalaispaneeleissa ja täysistunnossa.
Eurooppalaisia kansalaispaneeleja järjestetään neljä. Kuhunkin paneeliin valitaan satunnaisesti 200 kansalaista. He keskustelevat yhdessä eri aiheista ja esittävät ehdotuksiaan. Paneeleissa on otettu huomioon osallistujien maantieteellinen alkuperä, sukupuoli, ikä ja sosioekonominen tausta, jotta EU:n väestö olisi hyvin edustettuna.

Konferenssin täysistunnossa keskustellaan kansallisten ja eurooppalaisten kansalaispaneeleiden antamista suosituksista sekä monikieliseltä digitaaliselta alustalta saaduista ehdotuksista, jotka on ryhmitelty aiheittain. Kun paneelit ovat esittäneet suosituksensa, ja niistä on keskusteltu kansalaisten kanssa, täysistunto esittää johtokunnalle ehdotuksensa konferenssin päätelmiksi. Johtokunta laatii tiiviissä yhteistyössä ja täysin avoimesti täysistunnon kanssa raportin.
Konferenssin täysistuntoon osallistuu 108 edustajaa Euroopan parlamentista, 54 edustajaa neuvostosta ja 3 edustajaa komissiosta ja 108 edustajaa kansallisista parlamenteista sekä 108 kansalaista. Edustajat ovat keskenään tasavertaisia. Konferenssin täysistuntoon osallistuu myös 18 edustajaa alueiden komiteasta, 18 edustajaa talous- ja sosiaalikomiteasta, 6 valittua alueviranomaisten edustajaa ja 6 valittua paikallisviranomaisten edustajaa, 12 työmarkkinaosapuolten edustajaa ja 8 kansalaisyhteiskunnan edustajaa.
Konferenssin täysistuntoja johtavat johtokunnan kolme yhteispuheenjohtajaa. Täysistunnot pidetään Euroopan parlamentin tiloissa Strasbourgissa kaikilla unionin virallisilla kielillä. Niitä voi seurata suoratoistona.

Konferenssin täysistuntoon osallistuvassa Euroopan parlamentin valtuuskunnassa on 108 jäsentä. He edustavat kaikkia seitsemää poliittista ryhmää ja sitoutumattomia jäseniä. Tähän on laskettu mukaan kuusi seitsemästä konferenssin johtokuntaan kuuluvasta parlamentin edustajasta ja tarkkailijajäsenestä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Guy Verhofstadt (Renew, Belgia). Valtuuskunta pitää valmistelevat kokouksensa aina ennen konferenssin täysistuntoa. Järjestäytymistäysistunto pidetään 18. ja19. kesäkuuta 2021.